Tälle palstalle jäsenet voivat ilmoittaa lukuvinkkejä sekä paperi- että nettijulkaisuista, joita suosittelevat muillekin. Kannattaa katsoa myös liite-osio, jota pääset lukemaan selaamalla alaspäin sivulla. Vinkit ilmoitetaan puheenjohtajalle: pj.lane.ry(at)gmail.com

*******

Minun tarinani. Kertomuksia autismin kirjolta

Projektin Minun tarinani -kampanjaan 29.11.2013 - 31.12.2014 saadut tarinat ja kertomukset autismin kirjolta.

Tähän teokseen Autismi- ja Aspergerliitto on koonnut Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projektin Minun tarinani -kampanjaan ajalla 29.11.2013-31.12.2014 saadut tarinat ja kertomukset autismin kirjolta. Teoksen kirjoittajina toimivat niin autismin kirjoon kuuluvat kuin myös kirjon henkilöiden omaiset ja läheiset. Mukaan on otettu myös kolme järjestölehdissä julkaistua kertomusta elämästä autismin kirjolla. Teoksen kuvituksena toimii Tuuli Aution Piirteitä-akvarellisarja.

Teoksen toivotaan osaltaan valottavan autismin kirjon henkilöiden ja heidän läheistensä arjen elämän eri puolia.

Jarkko Utriainen, Elina Havukainen

Autismi- ja Aspergerliitto, 2015

68 s.

Kirjaa voi tilata liiton keskustoimistolta postikulujen hinnalla anne.saarinen(at)autismiliitto.fi tai hakea sähköisessä muodossa Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projektin Tuotokset-sivulta.

Minun tarinani -kirja on saatavilla pdf-versiona osoitteessa  http://www.printbox.fi/flipbooks/malli/77822_minun_tarinani

Hinta: 0,00 €

Lähde: http://www.autismiliitto.fi/materiaalia/verkkokauppa/kirjat/minun_tarinani._kertomuksia_autismin_kirjolta.1965.shtml

*****

Käsihygienian seuranta ja kehittäminen

Ritva Kontkasen opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu, julkaistu 24.11.2015

LINKKI opinnäytetyöhön:

Käsihygienian seuranta ja kehittäminen KhYHKÄ-toimintamallin käyttöönoton suunnitelma Pohjois-Karjalan keskussairaalaan

-See more at: http://www.hotus.fi/hotus-fi/uutta-raporteissa-kasihygienian-seuranta-ja-kehittaminen#sthash.ZyPI6n23.dYIswVki.dpuf

*********

Uutta raporteissa: Käsihygienian seuranta ja kehittäminen

Ritva Kontkasen opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu, julkaistu 24.11.2015

LINKKI opinnäytetyöhön:

Käsihygienian seuranta ja kehittäminen KhYHKÄ-toimintamallin käyttöönoton suunnitelma Pohjois-Karjalan keskussairaalaan

- See more at: http://www.hotus.fi/hotus-fi/uutta-raporteissa-kasihygienian-seuranta-ja-kehittaminen#sthash.ZyPI6n23.dYIswVki.dpuf

Uutta raporteissa: Käsihygienian seuranta ja kehittäminen

Ritva Kontkasen opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu, julkaistu 24.11.2015

LINKKI opinnäytetyöhön:

Käsihygienian seuranta ja kehittäminen KhYHKÄ-toimintamallin käyttöönoton suunnitelma Pohjois-Karjalan keskussairaalaan

- See more at: http://www.hotus.fi/hotus-fi/uutta-raporteissa-kasihygienian-seuranta-ja-kehittaminen#sthash.ZyPI6n23.dYIswVki.dpuf

Tämä tuore Kelan tutkimusosaston selvitys kannattaa ainakin silmäillä läpi, sisältö ei ole niin  tylsää kuin sisällysluettelo antaa ymmärtää ;)

Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa

Tiivistelmä:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156274

Koko selvitys:

Työpapereita ja nettiartikkeleita [84]

Vinkki: sivuilta 10-14 löytyy tietoa paitsi Suomen, myös muiden maiden hoitosuosituksista.

Muutamia irrallisia poimintoja selvityksen aineistolainauksista:

”Meillä se lähti oikeestaan siitä, että työntekijät huomasivat, että yhä enemmän avohoitoon ohjataan sellasia nuoria kenelle ne perinteiset nuorisopsykiatriset hoitokeinot ei tehoo. Se perinteinen nuorisopsykiatrinen keino on juuri se kahdenkesken jutteleminen ja sitä kautta muutosten aikaansaaminen, mutta niille nuorille se jutteleminen ei tuottanu niin suurta muutosta. Ja heillä oli aika massiivisia ryhmätilanteiden ja vuorovaikutustaitojen ongelmia. Me lähdettiin sitä kehittämään, todettiin, et miksi me tarjoomme niille nuorille asiaa mistä he eivät hyödy ja työntekijät myös turhautuvat kun työllä ei tule tulosta, että meidän täytyy kehittää jotain mikä toimis.---”

”Suurin ongelma on se, et Suomi on ainoa maa jossa tää selkeesti jakaantuu kahteen erikoisalaan, neurologiaan ja psykiatriaan. Monissa Euroopan maissa tää on selkeesti psykiatriaa, jolloin neurologien osuus on hyvin vähäistä. Sit Yhdysvalloissa tää on selkeesti pediatriaa eli lastenlääkärit hoitaa tätä. Kahden erikoisalan voimakas osallistuminen on poikkeuksellista ja siinä tulee ongelma, että niin ku kaksi vahvatahtoista ihmistä yrittää ratkoa ongelmaa, niin käytännössä näitten potilaitten hoito ei kehity vaan junnaa valitettavasti paikallaan. Perheitten etuhan olis, jos tähän tulis selkeys että tämä olis selkeesti psykiatriaa tai selkeesti neurologiaa, jolloin se toinen erikoisala saisi riittävästi voimavaroja kehittääkseen sitä hoitoa ja kuntoutusta. Tämän pulman ku joku ratkaisis, niin silloin hoito menis vauhdilla eteenpäin. Tieto-taitoa Suomessa on, mut se on liian hajallaan ja kangertelee.”

”Tässä on poliklinikalla työstettävänä uuden ajattelun eteenpäin vieminen. Aiemmin on ajateltu, et tää on ajanvarauspoliklinikka, tänne nuoret tulee keskustelemaan 45 minuutiksi kerran viikossa. Mutta kaikille nuorille se ei vaan toimi. Meillä on jouduttu miettimään, jos on Asperger-nuori, joka ei uskalla edes kadulla kulkea, että me sitten lähdetään hänen kanssaan kävelemään jonnekin, kierretään kortteli kertaalleen ympäri ja se on jo iso juttu hänelle. Että kyllä meijän täytyy nyt miettiä omaa toimintaa, et me vastataan siihen tarpeeseen.”

”Koulun kanssa pyritään yhteistyöhön, mutta koulu ei oikeastaan miellä itseänsä kuntouttavana tahona. Kouluthan monta kertaa vaan sitten ilmoittaa, et heijän velvollisuus on järjestää vaan se opetus ja jos lapsi ei sinne sopeudu niin he ei voi auttaa.”

Mielenkiintoisia juttuja löytyy myös perheiden mukana olemisesta, kouluyhteistyön pohdinnasta, koutsauksesta, henkilökunnan neuropsykiatrisesta osaamisesta, erikois- ja perustason sairaanhoidon yhteistyöstä, kolmannen sektorin palveluista ynnä muusta.

*****

Kehitysvammaisten hoitotyön erityispiirteet

Suomessa kehitysvammaisten henkilöiden hoitotyötä on tutkittu hyvin vähän. Kandidaatintutkielmassaan Katja Hakkarainen on koonnut muutamasta suomalaisesta ja useasta ulkomaisesta tutkimuksesta tietoa hoitotyön erityispiirteistä.

Tutkimusten mukaan kehitysvammaisten hoitotyön erityispiirteitä ovat

- turvallisen ja luottamuksellisen hoitosuhteen muodostaminen hoitajan ja kehitysvammaisen välille

- kehitysvammaisen ominaisuuksien huomioon ottava kommunikaatio

- kehitysvammaisen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja toteutuminen hoitotyössä

- hoitajien kehitysvammaisen hoitotyöhön liittyvä erityisosaaminen

- kehitysvammaisen kipukokemuksen arviointiin ja kivun hoitoon liittyvä haasteellisuus

- kehitysvammaisen kognitiivisen tason huomioiva ohjaus sekä

- kehitysvammaisen osallistaminen omaan hoitoonsa ja sitä koskevaan päätöksentekoon.

Lue koko kirjallisuuskatsaus Lanen Tietoa diagnoosiryhmittäin -linkkisivulta.

Hakkarainen, Katja. 2014. Kehitysvammaisen hoitotyön erityispiirteet. Kandidaatintutkielma. Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto. Turku.

*****

Levottomat aivot – ADHD ja Asperger vahvuuksina

Käytännönläheinen selviytymis- ja valmennusopas auttaa elämään hyvää arkea neurologisen oireyhtymän kanssa

Miten ylivilkkaus ja keskittymisvaikeudet työstetään vahvuudeksi? Mistä löytyy keinoja ja voimavaroja arjen hallintaan? Miten käytöshäiriöitä voi hoitaa neuropsykiatrisen valmennuksen keinoin?

Mervi Juusolalla on taito yhdistää vankkaan asiatietoon paljolti omakohtaisesta kokemuksesta kumpuavat elämänmakuiset tarinat. Tämä kirja tarjoaa käytännön eväitä haastavien lasten vanhemmille sekä ratkaisuja aikuisille ja nuorille, joilla on vaikeuksia arjen hallinnassa, keskittymisessä ja motivaatiossa.

Mervi Juusola (s. 1973) on toimittaja ja neuropsykiatrinen valmentaja, joka luotsaa tähän menetelmään erikoistunutta keskusta. Hän on aiemmin julkaissut teokset Äidin voimakirja ja Vahvaksi rakastetut lapset.

Lähde: http://www.otava.fi/kirjat/tieto/2012/fi_FI/levottomat_aivot/

********

Apua arkeen ja aistihäiriöihin

Kirjassa käsitellään käytännönläheisesti sensomotorisia ongelmia, kuten aistien yli- ja aliherkkyyksiä sekä motorista kömpelyyttä. Nämä ongelmat aiheuttavat mm. poikkeavaa tai häiritsevää käyttäytymistä, oppimisvaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia. Esimerkkien, ohjeiden ja harjoitusvinkkien avulla lukija saa tietoa siitä, mitä sensomotorisilla ongelmilla tarkoitetaan, miten ne ilmenevät ja kuinka niitä voidaan vähentää tai poistaa SeMoCo-harjoituksien avulla. Harjoitusesimerkit antavat lukijalle välineitä yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen harjoitusohjelman tekemiseen. Kirjassa perehdytään myös ihmisen käyttäytymiseen ja elämänlaatuun vaikuttaviin tekijöihin, kuten kommunikointiin, ympäristöön, tukiverkostoon ja hyvinvointiin.

Kirjaa auttaa vanhempia ja henkilökuntaa saamaan aistipulmista käytännönläheistä tietoa ja suunnittelemaan tarvittaessa itse lapselle yksilöllisen kuntoutusohjelman, jota voidaan toteuttaa kotona, päiväkodissa tai koulussa.

Lähde:

http://www.opike.fi/?mod=products&cat=18&pid=6&page=1

Lähde: Kuntoutusportin uutiskirje 4/2012

Kirja löytyy myös netistä pdf-versiona!

http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/Metropolia_AATOS_6-12.pdf

Kesällä 2012 ilmestynyt uusi kirja: 

Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen

Tony Attwood avaa käytännön esimerkkien ja vahvan teoriatiedon vuoropuhelun avulla lukijalle aiempaa syvällisemmän kuvan eri-ikäisten Asperger-henkilöiden käyttäytymisen syistä ja tavoitteista. Hän tuo esille myös Aspergerin oireyhtymään liittyviä vahvuuksia.  
    Teorioiden selventämiseksi Attwood kertoo useita esimerkkitapauksia oman työuransa varrelta ja antaa useita puheenvuoroja myös Asperger-henkilöille. Kirjan edetessä lukija huomaa, että monet Asperger-henkilöiden kummalliset käytöstavat, motiivit ja ajatukset saavatkin loogisen selityksen ja tuntuvat ymmärrettäviltä.
    Kirja kuvaa Asperger-henkilöiden elämää lapsuudesta aikuisuuteen saakka. Kirjasta saa monipuolista tietoa eri ikävaiheissa kohdattavista arjen ongelmista ja keinoista selviytyä niistä. Kirjassa kuvataan esimerkiksi, kuinka Asperger-aikuiset kokevat ystävyyssuhteiden, opiskelun, parisuhteen ja työelämän mukana tuomat hyödyt ja paineet.
    Attwood esittelee lukemattomien kuntoutusideoiden ja materiaalien lisäksi useita vinkkejä arjen haastaviin tilanteisiin. Hän korostaa myös lähi-ihmisten oman toiminnan vaikutusta Asperger-henkilön hyvinvointiin.  Teos on kattavin suomenkielinen kuvaus Aspergerin oireyhtymästä ja sen vaikutuksesta henkilön elämään eri ikävaiheissa. Selkeästä kirjasta hyötyvät alan ammattilaiset, Asperger-henkilöt ja heidän lähi-ihmisensä.

Lähde: http://www.opike.fi/?mod=products&pid=360

"Paras kirja Aspergerista"

sanoo kirjan suomeksi kääntänyt Mira Karppelin (asperger-diagnoosi hänellä itselläänkin) : http://issuu.com/opike/docs/opikeuutiset1_12/3

Lapsen hyvä kuntoutus käytännössä

Launiainen, Helena & Sipari, Salla 2011

Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti 2007-2011
Helsinki: Vajaaliikkeisten Kunto

Kaikilla lapsilla on oikeus täysipainoiseen kehitykseen ja parhaisiin mahdollisiin palveluihin. Palvelujen sokkeloisen palapelin ja yksittäisten toimenpiteiden sijaan tulisi kehityksen tuen rakentua lapsen ja perheen kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tällöin paikalliset palvelut suunnitellaan siten, että ne integroituvat lapsen ja perheen arkeen.

Kirjassa kuvataan yhteiskehittelyn avulla luotua uudenlaista ymmärrystä lapsen hyvästä kuntoutuksesta. Siinä luodaan näkymää, miten lapsen mielekäs arki suunnitellaan lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteistoiminnassa.

Kirjassa kuvataan lukuisia Vajaaliikkeisten Kunto (VLK) ry:n alueellisia kehittämistöitä, joissa on pyritty suunnittelemaan lasten tarvitsema kehityksen tuki paikallisesti yhdessä perheen kanssa. Taustalla on VLK:n n Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa ‑projektissa toteutettu valtakunnallinen koulutus, jossa kehittämistöiden etenemistä on tuettu.

Alueelliset kehittämistyöt toimivat esimerkkeinä, joita on mahdollisuus soveltaa lapsen kuntoutuspalveluiden kehittämiseksi. Alueelliset kehittämistyöt korostavat yhteistoimintaa, jossa lapsen kehityksen tuki suunnitellaan osaksi arjen jokapäiväistä toimintaa paikallista osaamista ja palveluja korostaen. Lapsen ja perheen kannalta tämä on tärkeä asia.Kukapa meistä lopulta haluaa olla kovin erillään ja erilainen?

Kirja on luettavista myös netistä:

PDF-versio kirjasta 21 Mt ja 5 Mt, isommassa versiossa tarkemmat kuvat

Lähde: http://www.vlkunto.fi/julkaisut.htm

Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö

Kaarina Mönkkösen "Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö" (Edita 2007) on omistettu kaikille asiakastyön ammattilaisille, jotka rohkenevat etsiä ammatillista osaamistaan tietämättömyyden alueelta. Pj suosittelee!

Tulistuva lapsi

- Ross W. Green

Kirja lapsista, jotka saavat herkästi raivokohtauksia ja ovat uhmakkaita niin verbaalisesti kuin fyysisestikin. Heidän elämänsä on erityisen vaativaa paitsi heille itselleen myös kaikille, jotka ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Tässä kirjassa heitä kutsutaan tulistuviksi lapsiksi.
Teoksessa kerrotaan, miten voimme lähestyä tulistuvia lapsia niin, että vähennämme epäsuotuisia vuorovaikutustilanteita päivähoidossa, koulussa ja kotona.

Lisätietoja: Opettajan tietopalvelu

• Aktiivinen tuki -artikkelikokoelma ilmestynyt NÄKYMIÄ TUKEA TARVITSEVAN HENKILÖN OSALLISUUTEEN Miten saada selville jokaisen yksilön elämän tärkeimmät asiat ja tukea henkilöä omien unelmien ja elämäntyylin toteuttamisessa? Tämän julkaisun tavoitteena on laajentaa keskustelua aktiivisesta tuesta ja toimia apuvälineenä työyhteisöille kun niissä pohditaan oman työn kehittämisen mahdollisuuksia. Palvelujen ja tuen muotojen kehittämisessä tärkeää on ihmisoikeusnäkökulman vahvistuminen. Kehitysvammainen henkilö nähdään päämiehenä, joka tekee omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Tämä haastaa kaikki tukea tarjoavat tahot pohtimaan, miten he voivat edistää kehitysvammaisten henkilöiden omien toiveiden mukaista elämää. Tässä tärkeää on unelmien ja toivotun elämänsuunnan selvittäminen, mutta se ei riitä. Yksilöllinen elämä ja lähiyhteisön tasavertainen jäsenyys voivat toteutua aktiivisen tuen avulla. Aktiivinen tuki on toimintatapa, jolla yksilökeskeistä ajattelua ja suunnittelua viedään käytäntöön. Tämän artikkelikokoelman on tuottanut Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, joka on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja luoda laadukkaita palvelumalleja erityisiä tarpeita omaavan ihmisen ja hänen läheistensä tueksi ja siten helpottaa ihmisten arkea sekä parantaa heidän elämänsä laatua.   Tilaus osoitteessa: http://www.kvps.fi/materiaalipankki/julkaisut.php Vinkin lähde: Jaatisposti       Maltti : tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus Mika Paananen, Johanna Heinonen, Jochen Knoll, Ulla Leppänen, Vesa Närhi Kummi : arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja 8 Jyväskylä : Niilo Mäki –instituutti, 2011. 127 s. KUMMI – julkaisusarjassa esitellään oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyviä arviointi-, opetus- ja kuntoutusmenetelmiä. KUMMI – sarjaa julkaisee Niilo Mäki Instituutti. Julkaisusarjan kirjoittajat ovat asiaintuntijoita, jotka seuraavat oppimisvaikeusalan tutkimusta sekä tuntevat erityistä tukea tarvitsevien lasten arvioinnin, opetuksen ja kuntoutuksen psykologisia ja pedagogisia käytäntöjä. Maltti, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus on käsikirja, joka kuvaa yksityiskohtaisesti 8-11-vuotiaille kehitetyn Maltti-kuntoutuksen perusteet ja toteutuksen. Kirjassa kerrotaan, kuinka toteutetaan 20 ryhmätapaamista ja se sisältää lähes kaiken kuntoutuksessa tarvittavan materiaalin. Valmis toimintamalli helpottaa lasten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoisen kuntoutuksen toteuttamista. Käsikirja koostuu neljästä osasta. Ensimmäisessä osassa kuvataan kuntoutuksen teoreettiset perusteet. Yleisohjeistus kuntoutuksen toteuttamiseen annetaan kirjan toisessa osassa. Kirjan kolmannessa osassa on tarkka kuvaus 20 tapaamisen toteuttamiseksi ja viimeisessä osassa kirjaa kuvataan Maltti-kuntoutuksesta saatuja kokemuksia. Lisäksi kirjan mukana on kuntoutusmateriaalin sisältävä CD-levy, josta materiaali on helposti tulostettavissa. Kirja on tarkoitettu lasten kanssa työskenteleville kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

  (vinkin lähde: Kuntoutusportin uutiskirje 1/2012)

• Satu Järvinen:

   

  Järjenjuoksuja

  Elämää CP-vamman kanssa

  CP-vammasta tiedetään edelleen liian vähän.
  Tässä elämänkaarellisessa tietokirjassa kuvataan sitä,
  miten tämä monimuotoinen liikuntavamma vaikuttaa yksilöiden elämään. Painopiste on lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvissä kysymyksissä.
  Kirja tarjoaa sekä teoreettista että elämänmakuista tietoa, josta on hyötyä etenkin kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleville ja tuleville ammattilaisille. CP-vamman kanssa elävät nuoret ja vammaisten lasten vanhemmat saavat myös vertaistukea.
  
  Kirja on oivallista lääkettä asennevammaisuutta vastaan!

  (Nämä tiedot sivulta http://www.bod.fi/index.php?id=1257&objk_id=631189 )

• Lapsen hyvä kuntoutus käytännössä : lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projekti 2007-2011
  Helena Launiainen, Salla Sipari
  Helsinki : Vajaaliikkeisten kunto, 2011. 190 s. kaikilla lapsilla on oikeus täysipainoiseen kehitykseen ja parhaisiin mahdollisiin palveluihin. Palvelujen sokkeloisen palapelin ja yksittäisten toimenpiteiden sijaan tulisi kehityksen tuen rakentua lapsen ja perheen kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tällöin paikalliset palvelut suunnitellaan siten, että ne integroituvat lapsen ja perheen arkeen. Kirjassa kuvataan yhteiskehittelyn avulla luotua uudenlaista ymmärrystä lapsen hyvästä kuntoutuksesta. Siinä luodaan näkymää, miten lapsen mielekäs arki suunnitellaan lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteistoiminnassa.Kirjassa kuvataan lukuisia Vajaaliikkeisten Kunto (VLK) ry:n alueellisia kehittämistöitä, joissa on pyritty suunnittelemaan lasten tarvitsema kehityksen tuki paikallisesti yhdessä perheen kanssa. Taustalla on VLK:n n Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa ‑projektissa toteutettu valtakunnallinen koulutus, jossa kehittämistöiden etenemistä on tuettu.                                                  Alueelliset kehittämistyöt toimivat esimerkkeinä, joita on mahdollisuus soveltaa lapsen kuntoutuspalveluiden kehittämiseksi. Alueelliset kehittämistyöt korostavat yhteistoimintaa, jossa lapsen kehityksen tuki suunnitellaan osaksi arjen jokapäiväistä toimintaa paikallista osaamista ja palveluja korostaen. Lapsen ja perheen kannalta tämä on tärkeä asia. Kukapa meistä lopulta haluaa olla kovin erillään ja erilainen? (vinkin lähde: Kuntoutusportin uutiskirje 6/2011) Kirja löytyy myös nettiversiona: http://www.vlkunto.fi/julkaisut/Kuntoutus_1-190.pdf  Lisätiedot: http://www.vlkunto.fi/julkaisut.htm

•  

  Neitola, Marita 2011:

  Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen – vanhempien epäsuorat ja suorat vaikutustavat

  TURUN YLIOPISTO, Kasvatustieteiden laitos

  Pieni poiminta tiivistelmästä:

  --- Lapsen sosiaalisten suhteiden organisoinnissa, ohjaamisessa, valvonnassa ja neuvonnassa oli vanhempiryhmien välillä eroja. Vertaissuhdeongelmaisten lasten vanhemmat eivät olleet riittävän hyvin perillä lapsen taidoista ja kyvykkyydestä tuottaakseen oikea-aikaista ohjausta ja tukeakseen lasta riittävästi sopivilla tavoilla. Vanhempien toimintaa näyttää ohjaavan vakaasti se uskomus, että lapsen kaverisuhteet ovat pelkästään hänen oma asiansa. Vanhemmat arvostivat paljon sosiaalisia taitoja ja pyrkivät opettamaan niitä lapsilleen systemaattisesti. Ohjaamisen tavoissa vanhemmat poikkesivat toisistaan. Tutkimus antaa viitteitä, että eiongelmaisten lasten vanhemmat ovat sensitiivisempiä, vastavuoroisempia ja lapsen näkökulmaa ja tarpeita lähtökohtanaan pitäviä sekä tunnetaitoihin ja tunnetilan käsittelyyn keskittyvämpiä kuin ongelmaisten lasten vanhemmat.

  Vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vaikeudet, ylimalkainen ja epäjohdonmukainen sosiaalisten taitojen, käyttäytymisen sekä suhteiden ohjaus sekä monet perheen voimavarojen puutteet voivat haitata vakavasti lapsen sosiaalisen kompetenssin kehittymistä. Vanhemmilla on kuitenkin taitoa arvioida lapsensa sosiaalista kyvykkyyttä ja halua toimia hyvin kasvatustehtävässään. Vanhemmuuden tukemisessa olisivatkin tärkeitä epävirallisen tukiverkoston lisäksi lähiympäristön perheille ja lapsille suunnatut palvelut, monitahoinen yhteistyö perheiden, lasten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kesken sekä yhteiskunnan perheitä koskevat säädökset ja tukitoimet.

• Molemmat kädet käyttöön – Opas käden käytön tukemisesta osana arkea.  Ja sen perustana ollut opinäytetyö: Käden käytön tukeminen lapsilla, joilla on hemiplegia - opas vanhemmille

• Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisu 2011:"Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa"

• Lanen hallituksen jäsenen Tiina Marttilan kirjoitus uusimmassa Sairaanhoitaja-lehdessä (11/2011) ketogeenisestä ruokavaliosta lasten epilepsioiden hoidossa. Sairaanhoitajaliiton jäsenet voivat lukea verkkoversion tunnuksillaan: Ketogeeniset ruokavaliot lasten epilepsioiden hoidossa . Muutkin näkevät lehden sisällysluettelon: http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/sairaanhoitaja/ ja paperiversiona lehti on kirjastoissa kaikkien luettavissa.