LINKKIVINKIT: Tutkimus vammaisten nuorten liikuntaharrastuksista

30.8.2019

Tälle palstalle jäsenet voivat ilmoittaa linkkivinkkejä verkkosivuista, joita suosittelevat muillekin. Vinkit ilmoitetaan sivujen päivittäjälle (lastenneurologianhoitajat(at)gmail.com)

Vammaiset nuoret liikkuvat vähemmän kuin ei-vammaiset ikätoverinsa

Kehitysvammaliiton tutkijoiden Antti Teittisen ja Hannu Vesalan tuore tutkimus osoittaa, että vammaiset nuoret liikkuvat vähemmän kuin ei-vammaiset ikätoverinsa.

Tutkimuksessa selvisi, että vammaiset nuoret harrastavat liikuntaa enemmän omaehtoisesti ja vanhempiensa kanssa sekä muussa seurassa kuin urheiluseurassa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että osallisuus ikätovereiden elämään on vammaisilla nuorilla vähäisempää kuin ei-vammaisilla nuorilla.

Tutkimuksessa vertailtiin myös liikuntaharrastuksen motivaatiotekijöitä. Vammattomat nuoret harrastavat liikuntaa, koska se tarjoaa aikaa ystävien kanssa, hyvää kuntoa ja itsensä kehittämistä. Vammaisilla nuorilla syitä urheilun harrastamiseen olivat hetkelliseen mielihyvään liittyvät asiat, kuten ”halu voittaa” ja ”ammattilaisuus”. Tämä vertailu tuki tulkintaa, että vammaisten nuorten osallisuus ikätovereiden elämään on vähäisempää kuin ei-vammaisilla nuorilla.

Tutkimuksessa selvisi myös, että vammaiset nuoret kokivat enemmän kiusaamista ja epäasiallista kohtelua kuin ei-vammaiset nuoret. Kiusaamiskokemukset olivat kuitenkin lähes samankaltaisia.

Tutkimus on julkaistu Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisussa 142.

Lisätietoja:

tutkimuspäällikkö Antti Teittinen, p. 09 3480 9218 tai tutkija Hannu Vesala, p. 09 3480 9255

 

Tutkimus pdf-muodossa löytyy täältä: www.liikuntaneuvosto.fi/files/668/Takuulla_liikuntaa_Verkkojulkaisu_020619.pdf

 

Lähde: https://www.kehitysvammaliitto.fi/vammaiset-nuoret-liikkuvat-vahemman-kuin-ei-vammaiset-ikatoverinsa/

 

******

Aiemmat linkkivinkit:

 

Uusi Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten käytöshäiriöistä on julkaistu

 

Muutama poiminto uudesta suosituksesta:

 

- Käytöshäiriöihin liittyy usein kehityksellisiä ongelmia (oppimishäiriöt, puheen ja kielen kehityshäiriöt), oheissairastavuutta (esim. ADHD, mieliala- ja päihdehäiriöt) ja psykososiaalista kuormitusta.

- Käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä edistämällä lapsen tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja ja poistamalla tai lievittämällä käytöshäiriölle altistavia tekijöitä.

- Vahvin tutkimusnäyttö käytöshäiriöiden hoidossa lapsilla on strukturoidusta vanhemmuustaito-ohjauksesta, jossa tuetaan lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta ja vahvistetaan positiivista käytöstä (Toim. huom: esim. Voimaperheet-toimintamalli). Nuorille tuloksellisinta on heille, heidän vanhemmilleen ja heidän verkostoilleen suunnatut monimotoiset psykososiaaliset interventiot.

- Käytöshäiriöiden lääkehoitoa lapsilla harkitaan vain, jos asianmukaiset psykososiaaliset hoitomuodot tai oheissairauksien hoito tai edellä mainittujen hoitojen yhdistäminen ei ole riittävää vaikeiden käytösoireiden hallitsemiseksi.

 

Käypä hoito -suositus löytyy täältä.

 

*****

 

Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa. LOOK-hankkeen arviointiraportti

Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa (LOOK) – lapsen edun arviointi -hankkeen lähtökohtana oli kysymys siitä, miten lapsen etu toteutuu kuntoutuksessa. Tämän kysymyksen perusteella hankkeessa päätettiin vahvistaa lapsen aktiivista toimijuutta ja osallistumista hänelle mielekkäisiin toimintoihin arjessa. Kolmevuotisessa hankkeessa kehitettiin neljä uutta välinettä, jotka edistävät lapsen osallistumista ja aktiivista toimijuutta kuntoutumisprosessissa kiinnittyen lapsen omaan toimintaympäristöön. Perhe ja ammattilaiset käyttävät kehitettyjä välineitä yhdessä.

LOOK-hanke oli Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyönä toteutunut hanke. Hankkeelle saatiin Kelan kehittämisrahoitusta (KKRL 12 §), vuosina 2014–2017. Hankkeen kehittäjäkumppaneina toimivat Fysios (entinen Resiinafysio), Terapiatalo Tonus ja Terapeija sekä HUS:n lasten ja nuorten kuntoutusyksikkö. Hankkeen aikana kehittäjäverkosto laajeni myös muihin yrityksiin ja toimijoihin pääkaupunkiseudulla. Hanketoimintaan osallistui valtakunnallisesti ja moniammatillisesti toimijoita lasten kuntoutusalalta sekä vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavia lapsia ja heidän vanhempiaan.

LOOK-hanke suunniteltiin näyttöön perustuvaksi kehittämisprosessiksi kuntoutuksen käytännössä. Hankkeesta ja sen tuloksista on julkaistu useita raportteja. Tämä raportti on hankkeen arviointiraportti. Arvioinnissa punnitaan tulosten suhdetta tavoitteisiin, saavutettuja vaikutuksia sekä prosessin kulkua. Julkaisussa tarkastellaan myös hanketoiminnan juurruttamissuunnitelman toteutusta ja tulosten levittämistä.

Arviointiin perustuen on tehty päätelmiä siitä, miten ja mihin suuntaan lasten ja nuorten kuntoutusta tulisi tulevaisuudessa kehittää. Lasten ja nuorten kuntoutus ja sen kehittäminen ovat yhdessä kehkeytyviä oppimisprosesseja, jossa ammattilaiset ja perhe etsivät ratkaisuja ja mahdollistavat lapsen kuntoutumista hänen omassa toimintaympäristössä ja arjen rutiineissa.

 

Raportti pdf:nä täältä.

 

******

 

Kuuluva lapsi - kohti vammaisen lapsen osallisuutta palveluissa

 

Osallisuudessa on kyse yksilön mahdollisuuksista vaikuttaa itselle tärkeissä asioissa ja toimia omissa arjen ympäristöissä. Lasten osallisuuteen vaikuttaa vallalla oleva lapsikäsitys. Lasten aidon osallisuuden ja toimijuuden toteutumiseksi tarvitaan tietoa lasten näkökulmista ja ajatuksista sekä lapselle luontaisista tavoista toimia. Tämä edellyttää lasten parissa toimivilta aikuisilta herkkyyttä kuulla lasta.

Vammaisella lapsella oikeus olla oman elämänsä päähenkilö eli hänen pitäisi voida vaikuttaa kaikkiin itseään koskeviin päätöksiin. Aikuisilta vaaditaan monenlaisia kommunikaatiotaitoja, että vammainen lapsi voisi tulla kuulluksi.

 

Uudessa THL:n "Kuuluva lapsi - kohti vammaisen lapsen osallisuutta palveluissa" -julkaisussa käsitellään muun muassa näitä aiheita:

- Mitä lapsen osallisuudella tarkoitetaan?

- Miten vahvistaa lasten osallisuutta?

- Vammainen lapsi oman elämänsä päähenkilönä

- Työvälineitä osallisuuden lisäämiseen

- Vanhempien kokemuksia osallisuudesta palveluissa

 

Lue ja printtaa täältä pdf-muodossa kahdeksansivuinen julkaisu työyksikköösi keskustelun aiheeksi:

https://www.julkari.fi/handle/10024/136423

 

Kirjoittajat:

Ahonen, Karoliina; Honkanen, Kati; Olli, Johanna (Lane ry:n kehittämispäällikkö); Ronimus, Heli; Seppänen, Merja; Sinkkonen, Minna; Kuronen, Maria (2018)

Julkaistu sarjassa: THL – Päätösten tueksi 26 | 2018

****

 

Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2018–2019

 

Toimintaohjelma julkaistiin 13.3.2018. STM:n tiedote tässä: http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-ensimmainen-yk-n-vammaissopimuksen-toimintaohjelma-vahvistaa-vammaisten-henkiloiden-oikeuksia

 

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallisessa toimintaohjelmassa on määritelty ne toimenpiteet, joilla vammaissopimuksen täytäntöönpanoa edistetään eri hallinnonaloilla ensimmäisellä toimintaohjelmakaudella 2018–2019. Toimintaohjelman tekemisestä on vastannut VANE, jossa ovat edustettuina vammaisjärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja vammaisten henkiöiden oikeuksien kannalta keskeiset ministeriöt. Toimintaohjelmaa laadittaessa on kuultu vammaisjärjestöjä ja vammaisia henkilöitä ja näin saatu heiltä tietoa niistä YK:n vammaissopimuksen mukaisista asioista, joita toimintaohjelmassa tulisi ensisijaisesti edistää.

Toimintaohjelma koostuu 82 toimenpiteestä, joiden toteuttamiseen eri ministeriöt ovat sitoutuneet. Toimenpiteet on vielä jaoteltu toimintaohjelmakaudella toteutettaviin ja pidemmän aikavälin toimenpiteisiin ja jokaisen toimenpiteen kohdalla on merkitty vastuutaho tai vastuutahot. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan toimintaohjelmakauden päättyessä. Toimintaohjelmassa korostuu vammaisten henkilöiden osallisuuden merkitys muuttuvassa toimintaympäristössä sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitys muiden oikeuksien toteutumisen edellytyksenä. Toimintaohjelman tärkeinä tavoitteina on lisätä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja vammaisten henkilöiden oikeuksien valtavirtaistaminen eri hallinnonaloilla ja laajemmin yhteiskunnassa

 

Toimintaohjelma löytyy pdf-muodossa täältä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160666

 

*****

 

Näe minutkin, kuule minuakin!

 

Alla olevasta linkistä löytyy julkaisu, jonka tarkoituksena on tuoda esille erityislasten sisarusten ääni.

Erityisellä sisaruudella tarkoitetaan tässä julkaisussa tilannetta, jossa jollakin perheen sisaruksista on erityistarpeita. Erityistarpeita on yhtä monenlaisia kuin on lapsia. Kyse voi olla syntymästä asti olleesta kehitysvammasta tai vaikka lapsuuden aikaisesta syövästä. Myös sisarussuhteita on yhtä monenlaisia kuin on lapsia, sisarusjoukkoja ja perheitä.

Erityislapsen sisaruksen lapsuuteen voi liittyä pelkoa ja vaikeuksia, mutta moni erityisen sisaruuden kokenut kertoo lapsuuden myös antaneen paljon.

Julkaisussa esitellään Erityinen sisaruus -projektissa vuosina 2015– 2017 tehdyn tiedonkeruun pohjalta saatuja tuloksia fiktiivisten kertomusten muodossa. Tietoa on kerätty haastattelemalla sekä erilaisin toiminnallisin menetelmin yli sadalta eri-ikäiseltä erityislapsen sisarukselta. Projektissa on kerätty myös erityislasten sisarusten omia vinkkejä vanhemmille, joiden lapsilla on erityinen sisarussuhde.

Jokainen perhe on yksilöllinen. Jokainen lapsi on yksilöllinen. Ja jokainen sisarussuhde on yksilöllinen. Siksi myös erityislapsen sisaruus on lopulta ihan tavallista sisaruutta lapselle itselleen. Samalla tavoin erityislapsen sisaruksen vanhemmuuteen liittyvät asiat ovat lopulta samoja kuin kaikkien lasten kohdalla.

 

Lähde: Erityinen sisaruus -blogi

 

******

Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi

 

 

Kuntoutuksen uudistamiskomitea on 9.11.2017 julkaissut ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Raportti löytyy täältä.

 

Poimintoja lasten kuntoutusta koskevista kohdista:

 

"Maakuntien tulee huolehtia siitä, että vanhemmat saavat vammaisen lapsen syntyessä, kasvun ja kehityksen viivästyessä, lapsen sairastuessa pitkäaikaisesti ja hänen siirtyessään varhaiskasvatukseen tai kouluun tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja järjestöjen sekä eri tahojen tarjoamista tukitoimista."

"Lasten kuntoutus tulee toteuttaa mahdollisimman laajasti osana arkea. Se miten, missä jne.harjoitellaan, riippuu yhdessä sovituista kuntoutujalle merkityksellisistä tavoitteista, toiminnasta ja yhteistyöstä. "

"Vammaisten lasten kuntoutuksessa tulee ottaa huomioon YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteet, erityisesti vammaisia lapsia, terveyttä, osallisuutta ja kuntoutusta koskevat artiklat." (lapsia kosekvista artikloista voit lukea lisää täältä.)

 

*****

 

LEIKKIPANKKI

 

Leikit yhteen paikkaan kokoava Leikkipankki on avattu. Leikkipankki toimii osoitteessa www.leikkipankki.fi. Vinkit ovat nyt vaivattomasti ja nopeasti kaikkien saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, sillä älypuhelimella helposti toimiva Leikkipankki tuo leikit jokaisen taskuun.

Iskikö tylsä hetki syyslomalla? Kaipaatko kerhoon uusia ideoita? Lapset kinastelevat ja pitäisi keksiä heille muuta tekemistä? Miten yritystilaisuudessa saisi ihmiset tutustumaan toisiinsa? Kaikkiin näihin tilanteisiin löytyy vastaus Leikkipankista.

Leikkipankista löytyy ideoita eri-ikäisille ja erilaisiin tilanteisiin. Vinkkejä voi etsiä esimerkiksi osallistujien iän, tarvittavan tilan tai leikkijöiden määrän mukaan. Nopeasti syntyviin tarpeisiin voi tehdä pikahaun leikin nimellä. Leikkipankki tuo leikit kirjaimellisesti taskuun, sillä niitä on helppo etsiä älypuhelimella, kun spontaani leikkimishetki osuu kohdalle.

Leikkipankki tarjoaa materiaalia niin vanhemmille kuin ammattilaisille. Harrastusryhmässä kaivataan ideoita tutustumisleikkeihin, päiväkodissa on tarvetta rauhoittumisleikeille, vanhemmat voivat etsiä pankista ideoita energianpurkuleikkeihin ja muskarissa halutaan leikkiä musiikkileikkejä. Kaikkia näitä löytyy Leikkipankista. Mukana on myös paljon sellaisia, jotka yhdistävät eri sukupolvia vauvoista vaareihin ja joita on kiva leikkiä niin kerhoissa kuin oman lähipiirin kanssa. Leikkipankki tuo esille, kuinka monin eri tavoin voi leikkiä – jopa samaa leikkiä.

– Leikki on yhteisen ilon jakamista ja usein se lähtee liikkeelle ennakoimattomasti ja suunnittelematta. Toisinaan leikin aloittamiseen tarvitaan inspiraatiota. Leikkipankki tarjoaa juuri sitä, ideoita ja vinkkejä leikkimisen aloitukseen. Usein käy niin, että kun vauhtiin pääsee, niin leikit lähtevät lentoon ja taas syntyy uusia ideoita, perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta sanoo.

Kaikki leikit tervetulleita

Kaikilla on mahdollisuus lisätä omat suosikkinsa Leikkipankkiin, jonne sanallisen kuvailun lisäksi voi liittää leikkiohjeet myös kuvina ja videoina. – Leikkipankkia rakennetaan yhdessä. Jokainen lisätty vinkki laajentaa valikoimaa ja samalla muodostuu tietoa siitä, miten 100-vuotias Suomi leikkii eri puolilla maata, Tarja Satuli-Kukkonen kertoo.

Leikkipankin taustalla on Leikkipäivä-ohjelma ja sitä edeltänyt Koko Suomi leikkii -hanke, jotka haluavat edistää leikin merkitystä yhteiskunnassa. Leikkipäivä-verkostossa on mukana parikymmentä toimijaa, ja Leikkipankki kokoaa myös verkoston toimijoiden vinkkejä samaan paikkaan. Leikkipäivä-verkosto on avoin ja siihen voi liittyä kaikki organisaatiot, jotka haluavat olla tukemassa leikkiä ja viemässä sen merkitystä eteenpäin. Suomen Kulttuurirahasto tukee vuonna 2017 Leikkipäivä-ohjelmaa, jota Mannerheimin Lastensuojeluliitto koordinoi.

Leikkipankki löytyy osoitteesta www.leikkipankki.fi

 

Lähde ja lisätiedot:

https://www.leikkipäivä.fi/tiedote-leikkipankki-avattu/


 

*****

******

Lastentalo.fi

 

Erikoissairaanhoidon palvelu,jossa tietoa lasten sairauksista,hoidosta & hoitoon valmistautumisesta.

https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/ 

 

Myös lapsille on Lastentalossa omat sivut, jonka lyhyissä videoissa kerrotaan lapsille sairaalaan tulemisesta eri ammattilaisten näkökulmista - mukana myös sairaalaklovnit: sivut: https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/lapsille

*****

 

 

"Lapsen metkut" - lapsilähtöisiä menetelmiä kuntoutuksen suunnitteluun ja arviointiin

 

Tutustu LOOK-hankkeessa kehitettyihin menetelmiin, joiden avulla pieniä ja puhumattomiakin lapsia voidaan kuunnelle heidän kuntoutustaan suunniteltaessa ja arvioitaessa:

 

Sipari S, Vänskä N, Pollari K. 2017. Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut. Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke. 

 

******

 

Lapsen oikeuksista selkokielellä

 

Lapsen oikeuksista on nyt esite myös selkokielellä:

http://lapsiasia.ssthosting.fi/wp-content/uploads/2014/12/Selkokielinen-LOS-esite.pdf

Selkokielisestä esitteestä kannattaa kenen tahansa aloittaa, jos haluaa tutustua lasten oikeuksiin!

Muilla kielillä (8 eri kielellä) esitteet löytyvät täältä: http://lapsiasia.ssthosting.fi/?page_id=129

 

******

 

Puhumattoman lapsen kuuntelu

 

Lue tästä pdf-tiedostosta Autismilehden (1/2017 ) artikkeli, jossa Johanna Olli kirjoittaa aiheesta miten kuunnella puhumatonta lasta.

Kirjoitus löytyy myös Autismi- ja Asperger-liiton sivuilta sekä Lasten tähden -blogista.

 

******

 

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus astuu voimaan 10.6.2016.

 

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus hyväksyttiin jo vuonna 2006, mutta vihdoin myös Suomi ratifioi sopimuksen eli siitä tulee kiinteä osa oikeusjärjestystämme. Se tulee lakikirjaan ja sähköisiin oikeuslähteisiin kuten Finlexiin. Kesäkuun 10. päivästä lähtien vammaissopimus on osa velvoittavaa oikeutta. Jokaisen vammaisten lasten tai aikuisten kanssa työskentelevän tulisi tuntea sopimuksen sisältö.

 

Myös kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki muuttuu 10.6.2016. Muutosten tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta

 

Ulkoasiain ministeriön tiedote ratifioinnista

Mitä sopimukseen voimaan saattaminen tarkoittaa?

Sopimus suomeksi

Sopimus selkokielellä

Sopimus englanniksi

Nämä maat ratifioineet sopimuksen

Lapset mainittuna YK:n vammaissopimuksessa

Ihmisoikeuskeskuksen selvitys vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisesta

Lisää linkkejä vammaisten lasten oikeuksista

Finlexissä tietoa sopimuksesta ja itse sopimusteksti suomeksi ja englanniksi (pdf:nä)

 

Sopimuksen voimaan astumista juhlitaan 10.6.2016

 

Eduskunnan Pikkuparlamentin etupihalla

Iiris-keskuksessa (Marjaniementie 74, Helsinki)

Tulppaanitalolla (Pinninkatu 51, Tampere)

 

*********

 

 

Elvytyksen Käypä hoito -suositus

 

Päivitetty helmikuussa 2016:

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010

 

 

*****

 

Lapsipotilas.fi

 

Uusi Lasten terveyteen ja sairauteen liittyvä sivusto: http://www.lapsipotilas.fi/

 

Sivustolla julkaistaan myös Lanen pj:n Johanna Ollin bloggauksia (kohdassa "Blogit").

 

*****

 

ADHD-tukipaketti

 

Tukipaketti on työkalu vanhemmille, huoltajille ja opettajille ADHD-lasten tukemista ja auttamista varten.

 

 

Materiaali sisältää tärkeimmät askeleet ADHD-lasten auttamista ja tukemista varten – jotta he voivat saada omat voimavarat käyttöönsä mahdollisimman hyvin niin kotona kuin koulussakin.

Tarkoitus on, että kirjat toimivat käytännön työkaluna, josta löydät helposti tarvitsemasi tiedot.

ADHDTukipaketti on kehitetty yhteistyössä Eurooppalaisen ADHD potilasjärjestön sekä Eurooppalaisen ADHD asiantuntijaryhmän, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta ADHD:ta, kanssa

 

 

Lähde:

http://www.adhdtukipaketti.fi/

*****

 

Uusi sivusto lapsen oikeuksista 2015

 

Tutustu uuteen lapsen oikeuksien sivustoon: http://www.lapsenoikeudet.fi/

Sivustoa ylläpitää Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkosto, johon myös Lane kuuluu.

 

*****

 

Blogi - Elämänmausta tinkimättä

 

Satu Kreivi-Palosaari on oululainen toimittaja, pappi ja omaishoitaja, joka kirjoittaa blogissaan perheen elämästä AGU-pojan vauhdissa. AGU on aineenvaihduntasairaus, jonka vuoksi lapsen kehitysvammaisuus etenee pikkuhiljaa.

Elämä lievästi kehitysvammaisen 11-vuotiaan Uunon  seurassa on yhtä aikaa hyvin vaativaa, värikästä, mutta myös tavattoman hauskaa. Uunolla on ollut pienestä saakka ihan oma – raikkaanpuoleinen – näkövinkkelinsä elämämenoon.

Satu Kreivi-Palosaari tarjoaa kerran kuukaudessa väläyksiä perheen elämään. Pappina niin ikään toimiva isä ja uusperheen muut sisarukset sekä koira Eric vilahtelevat blogin kirjoituksissa mukana.

Elämänmakua ovat rivit ja rivinvälit pullollaan – joskus maku on karvas, joskus aivan mansikkainen!

http://verneri.net/yleis/blogi/elamanmausta-tinkimatta

 

*****

Lastensairaalablogissa asiaa lapsipotilaan tiedonsaantioikeudesta

 

"Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus" (HUS Hallinnollinen yl Sanna-Maria Kivivuori)

http://www.hus.fi/Blogit/blogilastensairaala/default.aspx

 

**********

 

Oma koti ja tukiverkosto edistävät vammaisen nuoren itsenäistymistä

 

Neurologisesti vammaisten tai pitkäaikaissairaiden nuorten itsenäistyminen lapsuuden kodista onnistuu, kun nuorella on perhe tukenaan. Myös sujuva yhteistyö vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden välillä on tärkeää.

Tulokset tukevat aiemmissa tutkimuksissa esiin tullutta näkemystä, että vanhempien asenteilla ja heidän antamallaan tuella on suuri merkitys lapsen kasvuvaiheessa ja silloin, kun nuori on itsenäistymässä.

– Se on varmaan asennekasvatusta puoleen jos toiseenkin. Vanhempien on opittava päästämään irti ja lasten on opittava kaikesta huolimatta, kiteyttää yksi haastatelluista nuorista.

Itsenäistymistä edistävät myös ennakointi, vertaistuki ja sopivan asunnon saaminen. Sopivan asumisratkaisun löytymistä edesauttaa se, että kuntien työntekijät tuntevat hyvin erilaiset asumisen vaihtoehdot ja niiden tarjonnan kunnassa. Osa haastateltavista oli pohtinut vaihtoehtoja ja tarvittavia palveluja ennakoivasti yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa, ja heidän toiveitaan oli myös kuultu. Kaikki eivät olleet kuitenkaan voineet itse valita asumismuotoaan.

Muun muassa nämä tulokset saatiin Aspa-säätiön tekemässä esiselvityksessä, jonka kohderyhmänä olivat CP-vammaiset, epilepsiaa tai lihastautia sairastavat lapsuudenkodissa asuvat tai lapsuudenkodista poismuuttaneet henkilöt. Aineisto koottiin ryhmäkeskusteluissa, joissa haastateltiin 13 henkeä.

Esiselvitys toteutettiin yhteistyössä Epilepsialiiton, Lihastautiliiton ja Suomen CP-liiton kanssa. Koska kyseessä on esiselvitys, tulosten varmentaminen vaatii testaamista laajemmalla aineistolla.

Sari Valjakka: Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten lapsuudenkodista itsenäistyminen, esiselvitys (Aspa-selvityksiä 1/2015)

Lähde: Aspa-säätiö

 

*******

 

ENSITIETOSUOSITUS

 

Irlannissa tehty näyttöön perustuva suositus ensitietoprosessista on julkaistu suomeksi!

 

Lue lisää:

http://jaatinen.info/ammattilaisille/ensitieto

 

*****

 

 

Vammaisten lasten ja nuorten kuuntelun keinot

 

Tutkimuskatsaus Facilitating and hindering factors in the realization of disabled children’s agency in institutional contexts  on nyt saatavissa SUOMEKSI hieman lyhennettynä versiona (mm. ilman alkuperäistutkimusten viitteitä)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Nuorten elinolot 2014-vuosikirjassa nimellä "Tulla kuulluksi omana itsenään - vammaisten lasten ja nuorten toimijuuden tukeminen".

 

Linkki artikkeliin tässä.

 

******
 

Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2014

 

Lapsen oikeuksien viikon teemana vuonna 2014 on lasten oikeus leikkiin, virkistykseen ja vapaa-aikaan.

 

Tässä linkkejä aiheesta:

Hoitajat, leikkikää lasten kanssa!

Liputa lasten oikeuksien puolesta!

Ammattilainen, uskallatko leikkiä?

Lapsen oikeudet - Facebook-sivu

Lapsen oikeuksien sopimus 25 vuotta – tietoisuutta lasten oikeuksista edelleen parannettava

Osallistu Lapsen oikeuksien viikon haasteeseen!

YK:n selvitys mitä Lapsen oikeuksien sopimuksessa tarkoitetaan oikeudella lepoon, leikkiin, virkistytoimintaan, kulttuuriin ja taiteeseen

 

****'

 

SOSIAALISEN MEDIAN AMMATILLINEN KÄYTTÖ

 

Sairaanhoitajaliitto kannustaa ammattilaisia käyttämään somea potilaiden, ammattilaisten ja yhteiskunnan hyödyksi! Lane kannustaa myös!

 

Tärkein ohje on tämä:

 Noudata sosiaalisen median käytössä samoja eettisiä periaatteita kuin kaikessa muussakin sairaanhoitajan työssä.

 

Lue ohjeet sosiaalisen median hyödylliseen ja turvalliseen käyttöön:

https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-kehittyminen/sairaanhoitajien-sosiaalisen-median-ohjeet/

 

Ja miksi niitä siis tarvitaan...:https://sairaanhoitajat.fi/2014/sairaanhoitajien-ohjeet-julkaistiin/

Ohjeiden julkaisu noteerattiin myös Hesarissa:http://www.hs.fi/kotimaa/a1414637781792

 

********

Oletko jo tutustunut Suomen Neurohoitajat ry:n blogiin?

http://neurohoitajat.blogspot.fi/

 

Lisätiedot yhdistyksestä: http://www.fann.fi/

 

*************

 

Kenen näkökulma kuntoutuksen lähtökohtana?

 

Terveyttä tieteestä -blogissa Lanen pj Johanna Olli pohtii oman tutkimuksensa ja muiden tutkimusten pohjalta sitä, miten sekä lasten, vanhempien että ammattilaisten näkökulma voisi olla vaikuttamassa kuntoutukseen ja mikä voisi olla hoitajien osuus siinä.

 

*****

 

LAPSINÄKÖKULMA -blogi

 

Kaikille lasten kanssa työskenteleville vinkki uudesta blogista, jossa pääsee seuraamaan lapsinäkökulmaisen tutkimuksen hyödyntämisestä  käytännössä: http://lapsinakokulma.wordpress.com/ 

 

"Ehkä siellä  nähtiin se, että kaikilla meillä on vahvuutemme ja heikkoutemme. Ja että siksi me tarvitsemme toisiamme. Lapset tarvitsevat aikuisia, sehän tiedetään. Ja sekin sentään aika usein muistetaan, että lapset tarvitsevat toisiaan. Aikuistenkin joskus myönnetään tarvitsevan toisiaan. Mutta sitä harvoin huomataan, miten paljon me aikuiset tarvitsemme lapsia." ( bloggauksesta "Kun lapsia alettiin kuunnella")

 

Asiaa myös erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista!

 

****

 

Mikä on hoitotyön tehtävä lasten kuntoutuksessa?

 

 

"Kun menin töihin sairaanhoitajaksi lastenneurologian osastolle, olin intoa täynnä. Ajattelin, että nyt luen kaikki kirjat ja käyn kaikki koulutukset, joissa kerrotaan, mitä täällä hoitajana voi tehdä lasten parhaaksi. Mutta kuinkas ollakaan – ei sellaisia kirjoja ollut olemassa. Eikä koulutuksiakaan." 

 

Näin alkaa tarina siitä, miksi Lanen pj Johanna Olli lähti tekemään tutkimusta lasten kuntoutushoitotyöstä. Terveyttä tieteestä -blogissa hän kertoo joistain tutkimuksen tuottamista vastauksista.

 

*****

 

Kehitysvammaisten tukiliiton julkaisusarjaan on ilmestynyt opas ensitiedosta:

 

Hyvä ensitieto kantaa

 

Oppaassa perheet kertovat, miksi ensitieto on tärkeää ja mitä hyötyä on oikein annetulla ensitiedolla.

Oppaassa myös muutamat ammattihenkilöt tuovat esiin omasta näkökulmastaan perheiden kokemia hyviä käytäntöjä, kuten esimerkiksi Ensitukiryhmäistunto (ETRI).

Opas on tarkoitettu kaikille meille, joita ensitiedon antaminen koskettaa: perheiden kanssa työskenteleville, kehitysvammaisten lasten perheenjäsenille ja läheisille sekä yhdistyksissä toimiville. Hyvä ensitieto luo turvallista pohjaa, jolle perhe voi ryhtyä rakentamaan arkeaan.

Oppaan kirjoittaja on Mari Vehmanen.

Opas on pdf-muodossa.

Voit ladata sen tästä linkistä (pdf):
Hyvä ensitieto kantaa

 

Lähde: http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=1233

 

*****

 

Eriarvoistuva lapsuus – Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014

 

Valtaosa lapsista ja nuorista Suomessa voi hyvin ja on tyytyväinen elämäänsä, kertoo lasten hyvinvoinnin kansallisiin indikaattoreihin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsiasiavaltuutetun raportti. Hyvinvointi kuitenkin eriarvoistuu ja lapsuus erilaistuu: noin kymmenesosalla alaikäisistä ongelmat kärjistyvät ja kasautuvat.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 on laaja katsaus Suomen lasten hyvinvointiin:

Eriarvoistuva lapsuus - lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa

 

Lähde: http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/-/view/1881242

 

Vammaisista ja sairaista lapsista tietoa esimerkiksi näissä vuosikirjan luvuissa:

 

- Miten lapset voivat ja miten heidän oikeutensa toteutuvat Suomessa?

- Myös vammaisen lapsen äänen kuuluttava tarkasteltaessa väkivaltaa ja kiusaamista.

- Vaikeasti vammaisia peruskoulun oppilaita on kaksi prosenttia.

- Erityistä tukea peruskoulussa saavien oppilaiden osuus ei enää kasva

- Vähemmistöryhmät ja haavoittuvassa asemassa olevat lapset katveessa

 

 

****** 

Uusi blogi hoitotyöstä ja -tieteestä

 

Seuraa uutta blogia, jossa kirjoittajat esittelevät hoitotieteen tutkimuksia ja pohtivat niiden soveltamista käytännön työhön ja elämään:

http://terveyttatieteesta.blogspot.fi/

 

Lasten hoitotyöstä ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden kannattaa lukea ainakin tämä:

http://terveyttatieteesta.blogspot.fi/2014/04/lasten-osallistuminen-paatoksentekoon.html

ja tämä:

http://terveyttatieteesta.blogspot.fi/2014/04/voisiko-pelilla-edistaa-lasten-ja.html

 

******

 

Lanen pj Johanna Ollin + Tanja Vehkakosken ja Sanna Salanterän artikkeli

 

The habilitation nursing of children with developmental disabilities - Beyond traditional nursing practices and principles?

 

on julkaistu 21.3.2014  International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being -lehdessä

 
Artikkelissa kuvataan kehityshäiriöisten lasten kuntoutushoitotyön tehtäviä ja niiden taustalla vaikuttavia ajatusmalleja.

 

Linkki artikkelin tiivistelmään, josta pääsee lukemaan myös kokotekstin:

http://www.ijqhw.net/index.php/qhw/article/view/23106

 

Artikkeli on Open Access -julkaisu, eli kuka vaan voi sen maksutta lukea.

 

Suomenkielinen tiivistelmä Kehityshäiriöisten lasten kuntoutushoitotyö – jotain muuta kuin perinteisiä hoitotyön periaatteita ja käytäntöjä? löytyy Vammaispalvelujen käsikirjasta.

 

*******

 

 

Tiedätkö, mitä oikeuksia lapsilla on?

 

Lanen pj Johanna Olli on koonnut Lasten tähden- blogiin Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi kaikki parhaat linkit, joista löytyy tietoa lasten oikeuksista ja erityisesti vammaisten lasten oikeudesta tulla kuulluksi ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Tässä muutamia poimintoja:

Tämä aiempi lyhyt ja ytimekäs Johanna Ollin bloggaus  lasten oikeuksista kannattaa lukea.

Vammaispalvelujen käsikirjasta löytyy pohdintaa aiheesta Mitä jos vammaiset lapset ja nuoret osallistuisivat oman elämänsä päätöksiin? Och samma på svenska: Hur skulle det vara om barn och ungdomar med funktionsnedsättning deltog i beslut som gäller deras eget liv?

Lue myös artikkeli Lapsen oikeus tulla kuulluksi kuntoutuksessa jossa puhutaan siitä, miksi lapsia pitää ja kannattaa kuunnella sekä mitä ne Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja monissa laeissa mainitut "iän ja kehitystason mukaisesti" ja "näkemysten huomioiminen" oikein tarkoittavat. Sekä miten niitä lapsia oikein voi kuunnella.

 

*****

 

Lapsiasiavaltuutettu ja järjestöt esittävät ensitiedon antamisesta Käypähoito-suositusta

 

Ensitieto-verkosto on pyytänyt Lastenlääkäriyhdistystä ehdottamaan Duodecimin Käypä hoito -johtoryhmälle, että se laatisi kansallisen hoitosuosituksen parantamaan ensitiedon antamisen käytäntöjä Suomessa. Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. 

Lue lisää:
Ensitiedon antamisesta perheelle halutaan kansallinen suositus 

 

Terveisin

Tiinu Wuolio

Lapsiasiavaltuutetun viestintä

 

***

 

Lane on myös mukana Ensitietoverkostossa ja aloitteessa!

 

 

Lasten epilepsioiden ja kuumekouristusten Käypä hoito -suositus on päivitetty

 

Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset)

 

Käypä hoito

12.6.2013

 

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50059#.UchIr359r1Q.twitter

 

 

 

Hoitotiede-lehti löytyy nyt Elektra-tietokannasta

 

Hoitotiede-lehteä on vuoden 2013 alusta asti alettu julkaista sähköisessä muodossa Elektra-tietokannassa. Lehden artikkelit tulevat sinne vuoden viiveellä, eli edelleen kannattaa olla Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry:n jäsen, jotta saa ajantasaisesti lehdet kotiinsa!

Tällä hetkellä Elektrasta löytyvät siis alkuvuoden 2012 artikkelit kokoteksteinä. Jos työpaikaltasi ei pääse tietokantaan, kannattaa ottaa selvää, voisiko työpaikkasi hankkia sinne pääsyn.

 

Tästä pääset Elektran lehtiluetteloon: http://elektra.helsinki.fi/lehdet.html

 

 

Autistisen lapsen omatoimisuuden tukeminen- opas lapsen hoitoon osallistuville

http://publications.theseus.fi/handle/10024/35496

 

 

Tietoa Neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista ja niihin liittyvistä palveluista

 

Tampereen kaupungin www.tampere.fi/neptunus -sivuille on kerätty ajankohtaista tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä sekä niistä palveluista, jotka on tarkoitettu erityisvaikeuden omaaville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille.

Yleisimpiä neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia ovat

  • autismikirjon häiriöt
  • kielenkehityksen erityisvaikeus ("dysfasia")
  • Touretten oireyhtymä sekä
  • ADHD ja ADD -häiriöt.


Arjen selviytymiskeinot -sivulla kerrotaan kuntoutuksesta, jolla tuetaan arkiympäristössä tarvittavien taitojen kehittymistä.

Oppaat ja kuvat -sivulta löytyy konkreettisia apuvälineitä kuntoutukseen: kuvamateriaalia ja käytännön vinkkejä arkeen. Aineistoa voi hyödyntää erilaisissa pulmatilanteissa silloinkin, kun kyse ei ole neuropsykiatrisista häiriöistä. Tulostettavia oppaita ja kuvia voi käyttää niin kotona, päiväkodissa kuin koulussa.

Lisäksi sivuille on koottu linkkejä aiheeseen liittyville internetsivuille ja listaa neuropsykiatriasta kertovasta kirjallisuudesta.

http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus.html

 

 

Sairaanhoitaja hoitotyön asiantuntijana kehitysvammahoitotyössä - Totta vai unelmaa?

 

Hoitotyön ytimen kirkastaminen ja sairaanhoitajan asiantuntijuuden selkiyttäminen on edelleen kehittämishaaste kehitysvammatyössä. Sairaanhoitajien on ensin itse arvostettava itseään hoitotyön asiantuntijoina ennen kuin he voivat olettaa muiden arvostavan heitä. Asukkaiden näkökulmasta yhtenä tulevaisuuden haasteena on terveyden edistämisen näkökulman selkeämmin esille tuominen.

--- Kuntouttava hoitotyö on erittäin tärkeä kehitysvammahoitotyön alue, jonka avulla mahdollistetaan asukkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä kokonaisvaltainen hyvä elämä.

 

Lainaus on artikkelista, joka perustuu Pääjärvellä toteutetun hoitotyön kehittämisprojektin yhteydessä tehtyyn tutkimukseen, jossa  selvitettiin sairaanhoitajien käsityksiä omasta asiantuntijaroolistaan osana moniammatillista työryhmää.

Lue lisää aiheesta: http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitaja-lehti/1_2007/muut_artikkelit/sairaanhoitaja_hoitotyon_asiantu/

 

 

Haastavat tilanteet – opas vanhemmille

(sopii hyvin myös ammattihenkilöille!)

 

Oppaaseen olemme koonneet hyväksi koettuja käytäntöjä haastaviin ja ristiriitaisiin tilanteisiin. Toivomme,että tämä opas tukee perheen arkea sekä antaa juuri teille sopivia käytännön vinkkejä sujuvampaan yhdessäoloon. Opas on diagnoosirajat ylittävä ja se on sovellettavissa useissa eri tilanteissa sekä lasten että nuorten kanssa.


Oppaan alussa kerromme haastavista tilanteista ja yleisimmistä niihin johtavista syistä. Lisäksi opas tarjoaa tietoa haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja niiden purkamiseen sekä vanhemman jaksamiseen.


Oppaan lopusta löytyy myös hyödyllisiä netti- ja kirjalähteitä.


Jokainen meistä on yksilöllinen ja sen vuoksi erilainen, joten muistathan, että kaikki keinot eivät toimi kaikille. Toivomme, että kokeilujen kautta löydät ne kaikkein sopivimmat keinot tilanteisiinne.

 

Linkki oppaaseen: Haastavat tilanteet – opas vanhemmille

 

 

Selkeitä lehtisiä lapsen kielellisen kehityksen tukemisesta

 

CPLOL on julkaissut lehtisiä lapsen kielellisen kehityksen tukemisesta. Neljä lehtistä on koottu lapsen iän mukaan. Ensimmäisessä on ohjeita alle vuoden ikäisen lapsen kielen kehityksen tukemiseen ja viimeinen lehtinen käsittelee 3 – 4-vuotiaan lapsen kieltä.

Suomeksi käännetyt lehtiset löytyvät sivulta:
http://www.cplol.eu/eng/public/leaflets.htm

CPLOL on EU:n alueella toimivien puheterapeuttien ja logopedien yhteistyöelin, johon kuuluu 33 alan organisaatiota 30 eri maasta. Lyhenne CPLOL tulee toimikunnan ranskankielisestä nimestä Comite Permanent de Liaison des Orthophonistes / Logopedes de lUnion Europeenne.

Vinkin lähde: Kehitysvammaisten Tukiliitto / Ajankohtaista

***

 

Papunetin sivuilla

tietoa aistitoiminnoista ja aistitiedon käsittelyn häiriöistä sekä siitä, miten ne ilmenevät vuorovaikutustilanteissa.

 

Sivuilta löytyy myös ideoita ja materiaaleja häiriöiden huomioimiseen ja kuntouttamiseen arjessa.

 

http://www.papunet.net/teemat/aistit

 

 

 

Perhekeskeinen kuntoutusmalli tuottaa parempia tuloksia ja säästää yhteiskunnan resursseja pitkällä aikavälillä

 

FT, lehtori Ira Jeglinskyn (ammattikorkeakoulu Arcada) väitöskirja Family-centredness in services and rehabilitation planning for children and youth with cerebral palsy in Finland osoittaa Suomessa olevan selkeitä puutteita CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Tämän Karoliinisessa instituutissa naisten ja lasten terveyden laitoksella (Institutionen för kvinnors och barns hälsa) perjantaina 26. lokakuuta 2012 tarkastettavan väitöskirjan yleinen tavoite oli tutkia ja kuvata suomalaisten CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutussuunnittelun prosessia ja palvelun perhekeskeisyyttä.

 

Lehdistötiedote (suomeksi): http://www.arcada.fi/fi/news/1650

Väitöskija (englanniksi): http://publications.ki.se/jspui/handle/10616/41129

 

 

Papunetin sivut uudistuivat jo!

 

http://papunet.net/

 

 

Papunetin sivut uudistuvat!

 

Papunet on monipuolinen sivusto kommunikoinnista ja selkokielestä. Sivustolta saa sekä runsaasti tietoa kommunoikoinnin ongelmista että käytännöllisiä vinkkejä ja apukeinoja kommunikointiin. Nyt sivusto on uudistumassa.


Uudistuksessa mm. Papunetin etusivu muuttuu ja vanhat Tietoa-sivut jaetaan Tietoa-, Materiaalia- ja Ajankohtaista-sivuihin. Käy tutustumassa syyskuun loppuun asti auki olevaan tutustumisversioon ja anna palautetta uusista sivuista. Sivut ovat vielä työn alla, joten tutustumisversiosta puuttuu joitakin sisältöjä ja toimintoja, ja ulkoasuakin vielä viimeistellään.


http://tutustu.papunet.net

 

 

  • JaatisWiki

JaatisWiki on vinkkisivusto, jolle kootaan vinkkejä, linkkejä, tietoa ja luovaa ajattelua, jotka voivat tuottaa iloa ja/tai hyötyä vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. JaatisWiki perustuu wiki-tekniikkaan ja vapaaehtoiset pääsevät itse muokkaamaan näitä sivuja. JaatisWiki on julkaistessa lite-muodossa, vinkkisivuja avataan sitä mukaa kun niitä saadaan muokattua julkaisukuntoon.

 

Vinkit

Katso tästä, mitä sivuja wikiin on tulossa! Kun tutustut vinkkeihin, muista olla kriittinen tiedon suhteen, niin kuin aina muulloinkin. Vinkit kertovat usein jonkun lapsen ja perheen omasta kokemuksesta, eikä kaikkea tietoa ole tutkittu tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävässä tutkimuksessa. Mikä sopii yhdelle, ei ehkä sovi toiselle. Liity siis mukaan, lisää omat vinkkisi ja korjaa havaitsemasi puutteellisuudet. Kaikki näiden sivujen sisältö on vapaasti hyödynnettävissä vammaisen lapsen ja nuoren ja perheen iloksi ja hyödyksi. Kun lainaat tekstiä, muista mainita lähde.

 

Miten voit auttaa

JaatisWiki tarvitsee apuasi! Tule mukaan rakentamaan näitä sivuja. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, joiden vinkeistä ja tiedoista voi olla iloa ja/tai hyötyä - vanhemmat, läheiset, vammaisten lasten parissa työskentelevät ammttilaiset, järjestöjen työntekijät. Voit auttaa lisäämällä omat vinkkisi jo olemassa olevien jatkoksi tai päivittämällä tietoja.


Yhteystiedot

Sivuja hallinnoi Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry, voittoa tavoittelematon, vammaisten lasten vanhempien perustama yhdistys, jonka tavoitteena on välittää tietoa ja edistää luovaa ajattelua vammaisten lasten asioissa. Ota mielellään yhteyttä kaikkien JaatisWikiin liittyvien kysymystesi kanssa.

 

Lähde: http://jaatiswiki.wikispaces.com/JaatisWikin+kotisivu

 

Lanen hallitus suosittelee Lanen jäsenille  JaatisWikin vinkkien lukemista ja niistä perheille kertomista. Toivottavaa on myös, että Lanen jäsenet ja muutkin sivuja seuraavat  tarjoavat asiantuntemustaan JaatisWikin vinkkisivujen täydentämiseen! 

 

  • Kuntoutusportti

     

    Kuntoutusportti on kuntoutuksen ja sen tutkimus- ja kehittämistiedon verkkopalvelu. Palvelu sisältää tietoa kuntoutuksesta, alan toimijoista, tiedonlähteistä ja ajankohtaisista asioista. Kuntoutuksen tutkimus- ja hanketietokannasta löytyy kuntoutusalan hankkeita, tutkimuksia ja julkaisuja.

    Kaikille avoimet sivut on suunnattu tutkimus- ja kehittämistoiminnan ammattilaisille sekä kuntoutuksen asiakastyötä tekeville. Lisäksi kohderyhminä ovat koulutuksen ja tiedotuksen ammattilaiset ja kuntoutuksen tutkimustietoa etsivä suuri yleisö.

     

    Osoite:

    http://www.kuntoutusportti.fi/portal/fi/etusivu/

     

    Pj suosittelee! Paljon tietoa ajankohtaisista koulutuksista ja muusta. Tutkimus- ja hanketietokanta on kaikkien käytettävissä!

 

  • Vammaisten lasten toimijuuden tukemisesta

     

    Lanen pj:n Johanna Ollin, Tanja Vehkakosken & Sanna Salanterän kirjallisuuskatsausartikkeli "Facilitating and hindering factors in the realization of disabled children’s agency in institutional contexts" luettavissa preprint-versiona Lanen linkkisivulla

    Artikkeli on julkaistu Disability & Society -lehdessä osoitteessa http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/09687599.2012.679023

     

    LISÄYS:

    Artikkelin sisältöön liittyviä aiheita käsitellään suomeksi Lasten tähden -blogissa mm.toukokuun ja kesäkuun kirjoituksissa.

 

 

  • Tutustu hyviin käytäntöihin,

    jotka tarjoavat ideoita ja malleja kehitysvammaisten palvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen.

    Esimerkiksi:

    Kehitysvammaisen lapsen näöntutkimus eli KEHNÄ on Turun yliopistollisen keskussairaalan näköpoliklinikalla kehitetty käytäntö, jossa näkökyvyn havainnointia ja tutkimusta on laajennettu sairaalasta lapsen aitoon toimintaympäristöön.

    Kommunikointipassin tarkoituksena on helpottaa puhevammaisen henkilön vuorovaikutusta ja kommunikointia toisten ihmisten kanssa.

    Ja monia muita: http://verneri.net/yleis/kehitysvamma-ala-ammattina/hyvat-kaytannot/tutustu.html

    Verneri. net / Kehitysvammaliitto

 

  • Haluaisitko seurata kaiken maailman medioita saadaksesi ajankohtaista ammatillista tietoa, mutta et vain ehdi? Nyt yhden kanavan kautta voi saada paljon valmiiksi valikoitua tietoa: seuraa Twitteriä joko

    - lukemalla Lanen puheenjohtajan Johanna Ollin Twitter-sivua , joka on avoin kaikille, tai

    - rekisteröitymällä itse Twitteriin ja ryhtymällä seuraamaan oman työsi kannalta merkittäviä tahoja

     

    Lisätietoja: https://twitter.com/

 

 

  • Olethan huomannut, että yhdistyksemme linkkisivut  päivittyvät kaiken aikaa, ja niiltä löytyy jo aika kattavasti vaikka mitä!

     

     

  • Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys:

    tietoa sensorisen integraation teoriasta, terapiasta ja arviointimenetelmästä.

    http://www.sity.fi/

 

  • Satuhieronta

    Satuhieronta™ on lorujen, leikkien ja satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan.

    http://satuhieronta.fi/

 

  • Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen

    HAASTE-hanke luo tapoja tunnistaa tekijöitä, jotka aiheuttavat haastavaa käyttäytymistä. Haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen jälkeen on mahdollista vaikuttaa ympäristöön niin, että se ennaltaehkäisee ja vähentää haastavaa käyttäytymistä.

    Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen ‑projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella toteutettava nelivuotinen kehittämishanke. Hanke on Autismisäätiön hallinnoima ja se toteutetaan yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, Uudenmaan vammaispalvelusäätiön, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kolpeneen palvelukeskuksen kanssa.

    Lue lisää: http://www.autismisaatio.fi/haastavakayttaytyminen/

 

  • Palvelupolkumalli, TATU ry:n ylläpitämä  tietosivusto, johon on koottutietoa eri tavoin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten perheille sekä ammattihenkilöille. Sivustolta löytyy tietoa mm. epilepsiasta,
    liikuntavammoista, aistivammoista, kehitysvammoista, lasten syöpä- ja
    sydänsairauksista, neurologisista erityisvaikeuksista jne.
    Palvelupolkumalliin on koottu lyhyesti ydintietoa sairaus- ja vammaryhmistä sekä perheille tarkoitetuista palveluista. Lisäksi sivustolta on linkit eri vammais- ja kansanterveysjärjestöjen kotisivuille sekä muille ajankohtaisille sivustoille.