Terveyttä ja iloa ruoasta - myös erityislapsille?

23.1.2018

Uudessa varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa keskeinen ajatus on ilo ruuasta - ruokailo. Voisiko se olla keskeinen ohjaava ajatus myös erityislasten ruokailussa silloinkin, kun siinä on ongelmia...?

Tätä miettii Lanen kehittämispäällikkö Johanna Olli

*****

 

23.1.2018

Varhaiskasvatukseen ensimmäistä kertaa oma ruokailusuositus

Terveyttä ja iloa ruoasta -suositus opastaa varhaiskasvatuksessa, ruokapalveluissa ja lasten terveyden edistämisen parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä perheitä terveelliseen ja lapsen kasvua tukevaan ruokailuun.

Ruokailusuositus on yhteinen työkalu lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamisessa, kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa. Suositus on laadittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Valmistelutyöhön sisältyi avoin verkkokommentointi, johon saatiin 200 viestiä.

Yhdessä ruokailu on oppimista

– Ruokailu on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se on osa päivittäistä pedagogista toimintaa, mutta myös keskeinen osa lasten tervettä kasvua ja kehittymistä. Makumieltymykset ja ruokatottumukset syntyvät varhain ja kantavat pitkälle tulevaisuuteen, kuvailee opetusneuvos Pia Kola-Torvinen Opetushallituksesta.

Ruokakasvatuksen periaatteet pohjautuvat varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä kehittää lasten edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun. Myönteiset oppimiskokemukset ruokailutilanteissa ovat tärkeitä.Ruokakasvatuksessa voidaan monipuolisesti hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä kuten päiväkodin omaa keittiötä, läheistä metsää, ruokakauppaa, toria tai digitaalisia oppimisympäristöjä.

Malliateriakuvat varhaiskasvatukseen ja kotiin

Suosituksesta löytyvät ohjeistukset ruokalistasuunnitteluun, erityisruokavalioihin, ruokavalintoihin sekä malliateriakuvat päivän aterioista ja välipaloista. Malliateria on ruokapalvelun apuväline aterioiden suunnitteluun elintarvikehankinnoista ruoan tarjoiluun saakka.

– Malliateriakuvat ovat tärkeä viesti myös huoltajille lapsille tarjottavien aterioiden koostumuksesta ja ne kannustavat vuoropuheluun lasten ruokailusta kodin ja varhaiskasvatuksen välillä, sanoo Arja Lyytikäinen, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri.

Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle tarjotaan päivän aikana keskimäärin kolme ateriaa, jotka kattavat noin 2/3 päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Varhaiskasvatuksessa ja kotona tarjottavat ateriat muodostavat yhdessä terveellisen ja täysipainoisen kokonaisuuden.

– Suomalaiset lapset syövät liian vähän kasviksia. Varhaiskasvatus tarjoaa upean mahdollisuuden edistää kasvisten käyttöä ruokalistasuunnittelulla ja tutustuttamalla lapsia eri aistien avulla kasvisten maailmaan, sanoo työryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Suositus antaa myös apuvälineitä varhaiskasvatusikäisten lasten ravitsemuksen arviointiin ja seurantaan niin kansallisesti kuin varhaiskasvatuksen järjestäjätason sekä yksiköissä tapahtuvan itsearvioinnin ja työn kehittämisen tueksi. Varhaiskasvatuksen ruokailun kehittämisessä keskeisiä toimijoita ovat myös vanhempainryhmät, kuntakohtaiset lasten ravitsemuksen monialaiset työryhmät ja asiakasraadit.

 

Lähde: Opetushallituksen tiedote http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/varhaiskasvatukseen_ensimmaista_kertaa_oma_ruokailusuositus

Täältä itse suositus: Terveyttä ja iloa ruoasta -varhaiskasvatuksen ruokailusuositus