Toimiva lapsi ja perhe -menetelmät
 |
Toimiva lapsi ja perhe -menetelmät
Tl&p -työn tavoitteena on lasten hyvinvointi ja ongelmien ehkäisy silloin, kun perheeseen tai vanhemmuuteen kohdistuu paineita.
Toimiva lapsi ja perhe -menetelmien laajamittainen käyttäminen ja kehittäminen Suomessa alkoi v. 2001, kun Toimiva lapsi ja perhe -hanke (Stakes, STM ja Suomen Akatemia) käynnistyi. Hankkeen tavoitteena oli ”perheiden tukeminen ja lasten häiriöiden ehkäisy” eli tukea vanhemmuutta ja lapsia osana (aikuisten) mielenterveysongelmien hyvää hoitoa. Tästä aikuispsykiatrian alkuasetelmasta menetelmien käyttö on laajentunut koskemaan myös muita perhetilanteita.
Tl&p -työ
- tukee aikuisten perus - ja erityispalveluita ottamaan huomioon työssään asiakkuudessaan olevien vanhempien lapset.
- rakentaa yhteistyössä kuntien ja eri organisaatioiden kanssa lasten hyvinvointia tukevia ja ongelmia ehkäiseviä, yli sektorirajojen ulottuvia palveluja.
Nykyisin menetelmiä käytetään mm. kunnissa, järjestöissä, seurakunnissa ja yksityisellä sektorilla lasten ja aikuisten psykososiaalisen työn palveluissa, kuten
- sosiaali- ja terveydenhuollossa (somatiikka: lapset/aikuiset, psykiatria, lastensuojelu, perhetyö, päihdepalvelut: aikuiset/nuoret, ero-työskentely, perheneuvonta)
- sivistys-, opetus- ja kasvatustoimessa (varhaiskasvatus/vasu, opetustoimi/kehityskeskustelu/vanhempien vartti, opiskelijahuolto)
- työvoimahallinnossa, rikosseuraamustyössä.
Suomessa menetelmien kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Suomen Mielenterveysseura, josta saa tietoa menetelmistä ja koulutuksista.
Tl&p-menetelmäperheeseen kuuluvat Lapset puheeksi -keskustelu, Lapset puheeksi -perheinterventio (aik. Beardsleen perheinterventio), Lapset puheeksi -neuvonpito sekä Vertti-vertaisryhmät.
Lapset puheeksi -keskustelu
Tavoitteena on tukea lasten kehitystä erityisesti silloin, kun perheen elämäntilanteeseen liittyy vaikeuksia. Tavoitteena on tunnistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta keskeiset lasta suojaavat tekijät ja pohtia sitä, kuinka niitä voidaan tarvittaessa tukea.
Työntekijä keskustelee vanhempien/vanhemman kanssa lasten kehityksestä ja kehitysympäristöjen toimivuudesta lapsen arjessa. Työntekijä kertoo lapsia suojaavista tekijöistä ja pohtii yhdessä vanhempien kanssa, mitä konkreettista lapsen arjessa voi tehdä suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi.
Lapset puheeksi -keskusteluun tarvitaan 1–2 tapaamiskertaa. Jos lapsi tai vanhempi tarvitsee tukea, on mahdollista järjestää Lapset puheeksi -neuvonpito.
Lapset puheeksi -neuvonpito
Neuvonpito järjestetään aina, kun on tarve vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä lapsen ja perheen sosiaalisen verkoston ja/tai eri julkisten tai kolmannen sektorin palvelujen avulla.
Neuvonpito on toiminnallista verkostotyötä, jonka tavoitteena on saada aikaan perheen ja lapsen arjessa sellaisia konkreettisia tekoja, jotka tukevat lapsen pärjäämistä.
Lapset puheeksi -perheinterventio
Lapset puheeksi -perheinterventio on prosessityöskentelyä perheen kanssa. Tavoitteena on auttaa vanhempia auttamaan lapsiaan. Menetelmän avulla avataan perheen sisäistä keskustelua esim. vanhemman sairaudesta tai muusta vanhemmuutta rasittavasta tekijästä ja näin tuetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua sekä vahvistetaan lasta suojaavia tekijöitä.
Lapset puheeksi -perheinterventioon kuuluu 7–8 tapaamista riippuen lasten määrästä.
Vertti- vertaisryhmätoiminta on vertaistukea ja -tapaamisia tarjoava, vanhemmuutta ja lapsen kehitystä tukeva työmenetelmä lapsille ja heidän mielenterveyshäiriötä sairastaville vanhemmilleen. Tavoitteena on lisätä perheessä jaettua ymmärrystä, avointa vuorovaikutusta ja vahvistaa arjessa lasta suojaavia tekijöitä. Vertti- toimintaa voidaan toteuttaa joko ryhmätapaamisina (10 kpl) tai perhekurssina.
Toiminta soveltuu käytettäväksi myös muissa perheen arjessa vaikuttavissa tilanteissa.
TL&P -menetelmien Suomeen tulemisen taustalla on hyvin vahvasti emeritusprofessori, tohtori Tytti Solantauksen ansiokas yhteistyö Harvardin Yliopiston professorin, tohtori Willian Beardsleen kanssa. Molemmat menetelmän kehittäjät ovat kokeneita kliinikoita psykiatrian alalla.
Vaikka menetelmiä käytetään ja kehitetään maailmanlaajuisesti soveltaen eri kulttuureihin (mm. Pohjoismaat, Japani, Australia) ja toimintaympäristöihin (internet), on kautta vuosien menetelmien ydin pysynyt samana ja menetelmissä on sisäänkirjoitettuna tärkeät periaatteet (W. Beardslee; Nordic Forum 2010):
- Kunnioitus perheitä kohtaan
- Ennaltaehkäisevä ja edistävä fokus
- Voimavara-pohjaisuus / pärjäävyyttä edistävä
- Yhteisymmärrys perheissä perheenjäsenten kesken sekä perheiden ja auttavien tahojen välillä
- Toimet lapsen auttamiseksi
- Toivo
- Usko
Menetelmistä löytyvät kaikki hyvän työvälineen ominaisuudet: joustavuus, voimavarakeskeisyys, toimivuus monissa viitekehyksissä ja helppo haltuun otettavuus. Menetelmäosaajaksi voi kouluttautua hakeutumalla koulutuksiin, joita järjestetään Suomessa laajalti eri organisaatioissa ja alueilla.
Jos mietit, että voiko lastenneurologisessa hoitotyössä käyttää TL&P-menetelmiä, niin voin kymmenen vuoden kokemuksella, enimmäkseen sairaan lapsen perheessä sisarus-näkökulmasta käytettynä, sanoa, että voi! Menetelmät istuvat hyvin lastensairaanhoidossa hoitotyönosaajan työkalupakkiin ja toimivat erityisen hyvin, kun on tarvetta kokonaisvaltaisesti keskustella perheen tilanteesta ja tukea kaikkien perheenjäsenten hyvinvointia.
Päivi Kyllönen
Toimiva lapsi ja perhe -kouluttaja
PPSHP, Lastenneurologian yksikkö
14.11.2017